Sein?joella on k?yt?ss? oma arviointi- ja laatuj?rjestelm?, jonka Kansallinen arviointineuvosto (Karvi) on valinnut yhdeksi hyv?ksi valtakunnalliseksi k?yt?nteeksi. Perusopetuslain 21 §:n mukaan opetuksen j?rjest?j?n tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sek? osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa. Suunnitelmallinen ja kattava arviointi mahdollistaa toiminnan kehittymisen seurannan. Sen avulla voidaan toteuttaa tarvittavia kehitt?mis- tai muutostoimenpiteit?.

Sein?joen perusopetuksessa teetet??n lukuvuosittain arviointikyselyj? eri aihepiireist?. Arviointij?rjestelm?n mukaisia arviointeja toteutetaan eri teemojen osalta kolmen vuoden sykleiss?. Kyselyst? riippuen vastaajina voivat olla opettajat, oppilaat ja ajoittain my?s vanhemmat, sek? koulunk?ynninohjaajat ja henkil?kohtaiset avustajat. Tarkoituksena on tuottaa tietoa opetuksen kehitt?miseen ja p??t?ksentekoon. Arviointikyselyiden tulokset toimivat my?s koulujen informaatio-ohjauksen ja kehitt?misen v?lineen?. Arviointikyselyiden keskeiset tulokset k?sitell??n my?s kasvatus- ja opetuslautakunnassa.

Lukuvuosi 2019-2020

Sein?joen perusopetuksen arviointikysely kev?t 2020

Kev??n 2020 arviointikyselyn aiheena oli Kodin ja koulun yhteisty?, koulutyytyv?isyys. Kysely toteutettiin talviloman 2020 j?lkeen. Erityist? t?ss? kouluvuodessa on ollut Helmi-viestint?j?rjestelm?n hitaus joulu- ja tammikuussa, kaupungin ilmoittamat s??st?tarpeet ja korona-pandemian puhkeaminen. Huoltajien kysely oli auki suunnitellusti kaksi viikkoa. Siihen ei koulujen sulkeutuminen koronan takia ehtinyt vaikuttaa. Oppilas- ja opettajakysely oli auki kolme viikkoa, mutta viimeisen viikon aikana maan hallitus m??r?si koulut suljettavaksi keskiviikkona 18.3.2020. T?m? sulkeminen pienensi vastaajien m??r?? oppilas- ja opettajakyselyss? jonkin verran.  

Kunkin koulun omat tulokset ovat rehtorin saatavilla opetuspalveluiden Intrassa. Rehtorin teht?v?n? on k?yd? l?pi oman koulunsa tulokset omalla koulullaan. Julkisessa mediakoosteessa tuloksia k?sitell??n yleisesti eri vastaajaryhmien (opettajat, luokkien 4,6 ja 8 oppilaat sek? huoltajat)  n?k?kulmasta.

Opettajakysely

”Yhteisty? kotien kanssa toimii, mutta osalla oppilaista on haasteita kouluteht?vien ja kokeisiin valmistautumisen osalta. T?ss? on yksi yhteisen kehitt?misen paikka.”

Opettajakyselyn perusteella voidaan todeta opettajien n?kemyksen?, ett? yhteisty?n huoltajien kanssa koetaan toimivan hyvin. Opettajat my?s mielest??n tiedottavat huoltajia hyvin. Luokkakohtaisia vanhempainiltoja on p??s??nt?isesti pidetty hyvin? ja kohtaamiset ovat olleet yhteist? hyv?? rakentavia. Helmij?rjestelm?n loppuvuoteen osuva hitaus n?kyy opettajien vastauksissa. Helmij?rjestelm? ei ole riitt?v?ll? tavalla tukenut kodin ja koulun yhteisty?t?. Joissakin kohdin, kuten kiusaamistilanteisen selvittelyss?, matala arvio on hyv? asia. T?ll?in selvitelt?v?? ei ole ollut paljon. Yhdess? yhteisty?ll? –toimintamallia pidet??n hy?dyllisen? ongelmien ratkaisemisessa. Kun kokonaistuloksia verrataan aiempiin vastaaviin kyselyihin ovat tulokset samansuuntaisia. Ajan riitt?vyys on haaste, ja toisaalta positiivista, ett? tarve selvitt?? kiusaamistilanteita ei ole noussut edelliseen kyselyyn verrattuna. Kasvatuskumppanuus kotien kanssa koetaan kaiken kaikkiaan t?rke?ksi.

Opettajat nostavat kuitenkin esille, ett? osalla oppilaista on haastetta huolehtia l?ksyist??n ja valmistautua kokeisiin. On huomattava, ett? t?m? tulos oli siis jo ennen koronaa. Toki edelliseen kyselyyn verrattuna on tapahtunut pient? kehityst?, ja t?ss? voi olla osuutensa tiedonkulun varmistumisessa Helmimerkint?jen avulla. Oppilaiden koulunk?ynnin tukemisessa n?ytt?? olevan yhteisen kehitt?misen paikka. Ehk? korona osaltaan on opettanut, ett? oppilaat tarvitsevat koulunk?ynnin tukea my?s kotona.

Oppilaskysely

”Oppilaat saavat mielest??n hyvin tukea ja neuvoja koulunk?yntiin. My?s kiusaamisesta uskalletaan kertoa opettajille ja vanhemmille. Kiusaaminen on v?h?ist?, mutta yksin?isyyteen ja kiusaamiseen puuttumisen tulee olla teht?v?listan k?rjess? opetuksen ohella. Sosiaalinen media ei ole vienyt tilaa merkitt?v?sti yst?vyyssuhteiden hoitamiselta. Kavereita tavataan my?s kasvokkain.”

Oppilaskyselyn perusteella koulussa on turvallista olla ja p??s??nt?isesti oppilaille maksutonta kouluruokaa arvostetaan. Oppilaat saavat mielest??n hyvin tukea ja neuvoja koulunk?yntiin. Ilahduttavaa on, ett? varsin suuri joukko oppilaista uskaltaa kertoa aikuisille, opettajalle tai vanhemmille, jos itse? tai toista oppilasta koulussa kiusataan. Oppilaiden kyselyn perusteella kiusaaminen on v?h?ist?.  T?ss?kin mit? ilmeisimmin tuloksissa n?kyy Yhdess? yhteisty?ll? –toimintamallin toimivuus koulujen hyv?n fiiliksen yll?pit?misess?. Oppilaskyselyyn vastasi yli 1400 oppilasta, joten tuloksia voidaan pit?? vastanneiden vuosiluokkien perusteella luotettavina. Edelleen kuitenkin on oppilaita, joiden tilanne vaatii toimenpiteit?. Yksin?isyyteen ja kiusaamiseen puuttumisen tulee olla koulujen teht?v?listan k?rjess? opetuksen ohella.

Suurin osa oppilaista noudattaa mielest??n hyvin mielest??n hyvin koulun s??nt?j? ja huolehtii l?ksyist??n. Kokeisiin valmistautumisessa l?ytyisi jo parannettavaa monella oppilaalla. Valtaosa oppilaista tajuaa, ett? panostamalla enemm?n kouluty?h?n my?s arvosanat nousisivat. T?m? tieto voinee toimia my?s opettajille vinkkin?, ett? oppilaiden kanssa on t?rke?? opetella tavoitteiden asettamista, mutta my?s sit?, miten niihin p??st??n. Valtaosa oppilaista arvioi koulun toimintaa hyvin positiivisesti. Oppilaat kokevat voittopuolisesti, ett? heid?n ideoitaan ja ehdotuksiaan huomioidaan koulussa. H?lytt?v?? sen sijaan on, ett? moni oppilas l?htee kouluun ilman aamupalaa. My?s koululounaalla ruokaa sy?d??n osin valikoiden, ja t?m? vaikuttaa jaksamiseen koulup?iv?n aikana. T?ss? tarvittaisiin monen eri toimijan yhteisty?t?. Kysely ilmensi my?s osan oppilaiden yksin?isyytt? vapaa-ajalla. Iso kysymys on, miten n?m? oppilaat j?ljitet??n koulussa, ett? heit? voidaan auttaa ja tukea. Positiivista puolestaan on, ett? edelliseen kyselyyn verrattuna sosiaalinen media ei ole vienyt merkitt?v?sti tilaa yst?vyyssuhteiden hoitamiselta. Yst?vi? tavataan my?s kasvokkain.

Huoltajakysely

”Koulun vanhempaintapaamisia ja arviointikeskusteluita pidet??n t?rke?n?. Lasten/nuorten koulunk?ynnin seuraaminen Helmen kautta on lis??ntynyt. My?s vanhemmat nostavat lasten/nuorten yksin?isyyden esille. Koulujen arviointikeskustelut ja vanhempaintapaamiset mahdollistavat n?iden teemojen esille ottamisen. My?s kodit toivovat kasvatuskumppanuutta l?ksyjen ja kokeiden osalta. Kodeilla on positiivinen k?sitys koulujen tunnelmasta.”

Huoltajien n?kemyksi? kysyt??n Sein?joen perusopetuksessa kolmen vuoden v?lein. Kyselyss? he voivat arvioida kodin ja koulun yhteisty?t?, tyytyv?isyytt? koulun toimintaan ja lapsensa koulunk?ynti?. Kysely oli nyt suunnattu huoltajille, joiden lapset olivat luokilla 4, 6 ja 8. Koosteessa on sek? alakoulun ett? yl?koulun huoltajien vastaukset yhdess?. Vastauksia tuli kaikkiaan noin 730. K?rkisijoilla 1-2 olivat aivan samat asiat kuin kolme vuotta sitten. Lapsen/nuoren vanhempaintapaamista tai arviointikeskustelua pidet??n hyvin t?rke?n? luokan vanhempainillan lis?ksi. Vanhemmat my?s seuraavat yh? enemm?n Helmen kautta tulevia lapsensa koulunk?ynti? koskevia palautteita  ja merkint?j?, mik? on todella hyv? asia. Helmi on koulujen p??tiedottamiskanava kotien suuntaan. Merkille pantavaa on, ett? my?s vanhempien mielest? lapset/nuoret kokevat p??osin olonsa turvalliseksi koulussa. Kiusaamiseen liittyviss? vastauksissa oli pient? nousua tahalliseen kiusaamiseen liittyen, eli teht?v?? on edelleen my?s Yhdess? yhteisty?ll? –toimintamallin prosesseihin liittyen. Helmi-oppilashallintoj?rjestelm?? koskeva tulos saattaa liitty? my?s siihen, ett? Helmi toimi tammi-helmikuussa 2020 poikkeuksellisen hitaasti.

Lasten yksin?isyys on vakava asia ja siihen pit?? l?yt?? ratkaisuja. Huoltajista noin 9 % on sit? mielt?, ett? heid?n lapsellaan on liian v?h?n yst?vi?. N?m? perheet ja lapset on t?rke? tunnistaa. Henkil?kohtaiset tapaamiset ja esim. arviointikeskustelut antavat t?h?n mahdollisuuden. N?it? tilaisuuksia pit?? hy?dynt?? ja mietti? ratkaisuja kotien kanssa. Sin?ns? yhteisty? ja tiedottaminen koulun ja kodin v?lill? saa kiitosta. Koulut ovat huoltajien mukaan hoitaneet tiedottamista ja yhteisty?t? hyvin. Huoltajat luottavat kouluun my?s mahdollisten ongelmatilanteiden ratkaisemisessa. My?s opetuksen sis?lt?jen, tavoitteiden ja arvioinnin perusteiden tiedottamisessa onnistutaan jo melko hyvin, mutta siin? l?ytyy viel? parannettavaa.

Lapsen koulunk?yntiin liittyen vastaukset kertovat, ett? kouluissa on onnistuttu. L?ksyjen lukemiseen ja kokeisiin valmistautumiseen liittyen my?s kodit toivovat, ett? lasten toimintaan saataisiin parannusta. T?ss? voi olla yhteisen kehitt?misen paikka, kun yli 13% vanhemmista kertoo, ettei oman lapsen koulumotivaatio ole hyv?. Kasvatuskumppanuus on t?ss? avainasemassa ja yhteisten toimintatapojen l?yt?minen sek? my?s toiminnallisten menetelmien vahvistaminen opetuksessa. L?ht?kohtaisesti vanhemmat ovat tyytyv?isi? koulujen ilmapiiriin, toimintatapoihin ja opettajiin.

N?kemysten eroista

Laajemmasta yhteenvedosta voit lukea tarkemmin, miten opettajien, oppilaiden ja huoltajien n?kemykset kohtaavat toistensa n?kemykset. Tiivistetysti voidaan todeta, ett? positiivisin n?kemys koulun s??nt?jen noudattamisessa on huoltajilla. Vastausten perusteella kasvatuskumppanuutta tarvitaan l?ksyist? huolehtimiseen ja kokeisiin valmistautumiseen. N?iss? asioissa kaikki vastaajat ovat samoilla linjoilla. Kaikilla vastaajaryhmill? tuntuu my?s olevan positiivinen ja samansuuntainen k?sitys kouluviihtyvyydest? ja koulujen tunnelmasta. T?t? toimintakulttuurin kehitt?mist? kannattaa jatkaa samansuuntaisesti.

Yleisell? tasolla julkaistuihin kyselyn avoimiin palautteisiin voit tutustua laajemman kyselyn kautta.

Sein?joen perusopetuksen kysely et?opetusj?rjestelyiden sujuvuudesta (korona) kev??ll? 2020

Sein?joen perusopetus kysyi oppilailta, huoltajilta ja opettajilta et?opetusj?rjestelyjen sujuvuudesta. T?ss? koosteessa on nostoja laajemmasta kyselyst?, johon voi tutustua tarkemmin erillisen linkin kautta.

Kyselyihin vastattiin anonyymisti 20.5. – 29.5. 2020 v?lisen? aikana. Opettajien kysely oli avoinna 3.6. asti. Huoltajille oli tarjolla kaksi eri kysely? joko alakoululaisen tai yl?koululaisen n?k?kulmasta. Huoltajakyselyihin oli mahdollista vastata useamman kerran, jos perheess? oli useampi perusopetusik?inen lapsi. N?in oli mahdollista antaa palautetta sek? alakoulun ett? yl?koulun n?k?kulmasta. Kysely toteutettiin varsin nopealla aikataululla, mutta vastauksia saatiin ilahduttavan paljon. My?s avoimiin kysymyksiin on vastattu varsin aktiivisesti. Avoimet palautteet k?sitell??n rehtoreiden kanssa.

Vastauksiin on kirjattu paljon kiitosta kouluille opettajia nimelt?kin mainiten, ja toki niist? l?ytyy my?s paljon ideoita sek? erilaisia kehitt?miskohteita poikkeusolojen opetusj?rjestelyihin. Sein?joen perusopetus saa poikkeusolojen opetusj?rjestelyjen kyselyist? t?rke?? tietoa et?opetuksen j?rjest?miseksi ja toiminnan kehitt?miseksi. Poikkeuksena perusopetuksen muihin arviointikyselyihin t?st? kyselyst? ei tule koulukohtaisia tuloksia.  Oppilaiden vastausten m??r??n vaikuttaa, ett? my?h?isest? kev??st? johtuen vastaaminen toteutettiin my?s oppilaiden osalta omalla ajalla kotona.

Alakoulun 4.-6. luokkien oppilaat, 190 vastausta

Alakoulujen oppilaiden et?opiskelu sujui p??osin v?hint??nkin hyvin. Omaa luokanopettajaa tavoitettiin riitt?v?sti. Muut heit? opettavat eiv?t olleet ihan yht? hyvin tavoitettavissa. P??osin teht?vien m??r? koettiin hyv?ksi (64%), mutta osalla oli pulmaa palautusaikataulujen kanssa. Yksin?isyys ja v?symys ovat  lis??ntyneet, mutta silti jopa 13% ilmoitti hyvinvointinsa parantuneen. Osalla oppilaista et?opetus n?ytt?? sopivan erityisen hyvin. Kodin tuen merkitys oppimisessa on kasvanut, mutta erityiselle opiskeluhuollon tuelle oppilaat eiv?t ole kokeneet tarvetta.

Yl?koulun 7.-10. luokkien oppilaat, 433 vastausta

My?s yl?koulujen oppilaiden et?opiskelu sujui p??osin v?hint??nkin hyvin. Opetukseen liittyvist? asioista on saatu tietoa hyvin, mutta tyydytt?v??n arvioon p??tyy kuitenkin noin 20 % oppilaista. Luokanohjaajaan ja muihin aineenopettajiin on saanut yhteytt? ja itse opiskeluun on saanut oppimisen tukea. My?s yl?koululaisten osalta kodin tuen merkitys opinnoissa on kasvanut. Yl?kouluik?isist? jopa 16% kokee hyvinvointinsa parantuneen et?opiskelussa, eiv?tk? oppilaat ole kokeneet erityist? tarvetta erityiselle opiskeluhuollon tuelle. Silti my?s yl?kouluik?iset kokevat yksin?isyyden ja v?symyksen lis??ntyneen. Kolmasosa yl?kouluik?isist? valitsisi opiskelumuodokseen hybridimallin, jossa osa opetuksesta olisi et?yhteydell? ja osa koulussa. 40% vastaajista valitsee l?hiopetuksen ensisijaiseksi. 57% oppilaista oli silti sit? mielt?, ett? teht?vi? oli liikaa.

Englanninkielinen huoltajakysely (7 vastausta)

Vastaajien m??r? on sen verran pieni, ett? pitk?lle menevi? johtop??t?ksi? ei voi tehd?. Kuitenkin voi mainita, ett? vastaajat ovat olleet eritt?in tyytyv?isi? opetusj?rjestelyihin, tiedottamiseen ja opintojen etenemiseen et?opetusjakson aikana. Avoimissa vastauksissa kiitell??n kovasti opettajien ty?panosta.

Alakouluik?isten huoltajat (1524 vastausta)

Valtaosa huoltajista kertoo opintojen sujuneen v?hint??n hyvin, samoin kodin ja koulun yhteisty?n. Lapsen omaan opettajaan on saatu riitt?v?sti yhteytt?, mutta muiden lasta opettavien opettajien  yhteytt? toivottiin lis??. Alakouluik?isten vanhempien mielest? teht?vi? oli sopivasti (77%). Opiskeluhuollon osalta osa koki tarpeen lis??ntyneen ja osa v?hentyneen. Koulunk?ynnist? keskusteltiin kotona huomattavasti enemm?n. Oppilaan henkil?kohtaisen palautteen m??r?ss? oli kasvua koronan my?t?. Perusopetuksen ja koulun tiedottaminen saa kiitosta (89%).

Yl?kouluik?isten huoltajat (660 vastausta)

Huoltajien arvion mukaan yl?kouluik?isten opinnot olivat sujuneet valtaosan mielest? v?hint??n hyvin, 29% mielest? jopa erinomaisesti. My?s kodin ja koulun yhteisty? sujui valtaosan mielest? v?hint??n hyvin. My?s huoltajien arvion mukaan osan oppilaista hyvinvointi parani et?opetuksen my?t?. Pieni osa ilmoittaa opiskeluhuollon tarpeen kasvaneen. Yl?kouluik?isten kanssa huoltajat olivat keskustelleet merkitt?v?ss? m??rin enemm?n (61%). My?s huoltajista 40% mielest? teht?vi? oli liikaa. 50% mielest? kuitenkin sopiva m??r?. Yl?koulun opettajien yhteydenottoja toivottiin enemm?n. Perusopetuksen ja koulun tiedottaminen saa kiitosta (79%).

Opettajat (196 vastausta)

Ty?tilanne on ollut poikkeuksellisen vaativa opettajille. Vain 1 % vastaajista on toteuttanut pelk?st??n opettajan normaaliolojen ty?teht?v?? eli l?hiopetusta. Positiivista on, ett? 70% vastaajista arvioi oppilaat ovat pystyneet keskittym??n poikkeusoloissa opiskeluun v?hint??n hyvin. Et?opetus opittiin kokemaan yll?tt?v?nkin luontevana tapana toimia, mutta ty?t? se on aiheuttanut huomattavasti enemm?n. T?m? on n?kynyt my?s opettajien v?symyksen?. Opettajien n?kemyksen (24%) mukaan oppilaiden hyvinvointi on heikentynyt oppilailla. Entisell??n se on pysynyt noin 60% mielest?. My?s kodin ja koulun yhteisty? on toiminut hyvin. My?s opettajat ovat p??osin tyytyv?isi? perusopetuksen ja oman koulun tiedottamiseen.

Yhteenveto:

Et?opiskelu sujui p??osin hyvin. Joidenkin oppilaiden opiskelutilannetta et?opetus jopa helpotti, koska oppilaat ovat erilaisia. Opettajat hoitivat ty?ns? todella hyvin poikkeustilanteessa, mutta on t?rke? muistaa kaikki opettamansa ryhm?t, ei vain omaa luokkaa. My?s kodit hoitivat hienosti oman osuutensa, mik? n?kyy erityisesti oppilaiden vastauksista. Kouluasioista keskustelu lis??ntyi et?opetuksessa ja t?st? toimintakulttuurista on hyv? pit?? kiinni jatkossakin, vaikka opiskeltaisiin koulussa l?hiopetuksessa. Teht?vien m??r??n on hyv? kiinnitt?? huomiota. Vaikuttaa silt?, ett? varsinkin yl?koulussa opettajien olisi hyv? katsoa teht?vien kokonaisuutta, ei vain kunkin opettajan oman aineensa n?k?kulmasta. T?m? palaute oli yhtenev?inen sek? yl?kouujen oppilaiden ett? huoltajien vastauksissa. Alakoulussa ty?m??r? oli kohdillaan. Osin siihen vaikuttaa se, ett? luokanopettaja pystyy katsomaan oppilaan kokonaisty?n m??r??.

Oppilaiden yksin?isyys nousi esille my?s t?ss? kyselyss?, eik? yksin?isyyden kokemus t?ss? poikkeustilanteessa ole mitenk??n yll?tt?v?. Koulujen ja kotien on kuitenkin yhteisty?ss? huolehdittava ja mietitt?v?, miten yhteis?llisyytt? voidaan lis?t? ja vahvistaa osana koulujen ja kotien toimintakulttuuria.

Syksyn 2019 arviointikysely – Koulu ty?yhteis?n?; henkil?st? ja johtajuus

”Sein?joen perusopetuksen henkil?st? on hyvin ty?h?ns? sitoutunutta. Esimiesten l?hestyminen koetaan helpoksi, mutta koulun pedagogista johtajuutta voisi my?s vahvistaa. Eri ammattiryhmien asemaan ty?yhteis?ss? on t?rke? kiinnitt?? huomiota tasapuolisuuden toteutumiseksi. Perusopetuksen henkil?st?n tyytyv?isyys ty?terveyden palveluihin on edelleen laskussa.”

Syksyn 2019 arviointikyselyn aihe oli Koulu ty?yhteis?n?; henkil?st? ja johtajuus. Vastaajina olivat kaikki perusopetuksen opettajat sek? koulunk?ynninohjaajat/henkil?kohtaiset avustajat. Molemmille ammattiryhmille oli oma kyselyns?. Tarkemmat tiedot vastaajam??rist? l?yd?t liitteen? olevasta perusteellisemmasta koosteesta. Kyselyn arviointiasteikko on 0-4.

Syksyn kyselyn tulokset valmistuivat loppuvuodesta ja tulosten julkinen kooste julkaistaan nyt.

Kyselyn tulosten perusteella voidaan tehd? mm. seuraavanlaisia yleisi? nostoja:

  • Opettajat pit?v?t t?rke?n? toisiltaan saamaansa vertaistukea, ja lis?ksi opettajat kokevat voivansa hy?dynt?? ty?ss??n erityisosaamistaan. Hyv? niin!
  • Opetushenkil?st? on vahvasti sitoutunut oman koulunsa toimintakulttuurin kehitt?miseen
  • Johtajat saavat kokonaisuutena hyv?n arvion. Heit? pidet??n helposti l?hestytt?vin?, henkil?st?n ehdotuksia huomioivina ja my?s vastuun delegointi toimii
  • Ensimm?ist? kertaa toteutettu uudenlainen TVA-prosessi (ty?n vaativuuden arviointi) sujui kouluilla hyvin.

Kehitett?vien asioiden osalta voidaan tehd? mm. seuraavanlaisia yleisi? nostoja:

  • Opettajien v?list? yhteisty?t? voisi viel? lis?t? uuden opetussuunnitelman hengen mukaisesti. Yhdess? tekeminen ja opettaminen on t?t? p?iv??. T?ss? on yksi mietinn?n paikka. Miten kuljetaan kohti yhteisopettajuutta? Hyv?ll? tiell? jo ollaan, kun 45% vastaajista kokee uuden opetussuunnitelman lis?nneen opettajien yhteisty?t?.
  • Kouluilla on t?rke? huolehtia tasapuolisesta mahdollisuudesta osallistua t?ydennyskoulutuksiin. Siihen liittyen on syyt? kehitt?? osaamisen jakamisen k?yt?nteit? kouluilla.
  • Pedagogisen johtajuuden n?kyv?ksi tekeminen ja pedagogisen johtajuuden avaaminen n?ytt?? my?s edellytt?v?n toimenpiteit?.
  • Yhteisesti sovittujen asioiden noudattamisessa on kouluilla mietitt?v??. My?s siin? on kyse toimintakulttuuriin sitoutumisesta.
  • Huoli ty?terveyden palveluista on lis??ntynyt. Vuoden 2016 kyselyst? tyytyv?isyys ty?terveyspalveluihin on edelleen laskenut. Henkil?st? kokee, ett? ty?terveyden palveluihin on vaikea p??st?. Tavalla tai toisella tyytym?tt?mi? on 32%. Miten t?st? eteenp?in?
  • Koulun k?yt?nteit? on t?rke? tutkia ja kehitt?? avoimin mielin.

Koko kaupungin tasolla mietitt?vi? kehitett?vi? asioita ovat kyselyn perusteella:

  • pedagogisen johtajuuden vahvistaminen ja avaaminen
  • tasa-arvoisen kohtelun lis??minen
  • riitt?v?n palautteen antaminen

Ohjaajakyselyn tuloksissa vertaistukea pidet??n t?rke?n?, ja ohjaajat ovat sitoutuneita koulun toimintakulttuuriin, ja ohjaajien v?linen yhteisty? on hyv??. Ohjaajien kyselyss? nousivat esille mm. seuraavat teemat:

  • haasteellisiin asioihin halutaan lis?koulutusta.
  • johtamisen avoimuuden kehitt?miseen ohjaajat kiinnittiv?t huomiota
  • s??nn?llisen palautteen antamisen kehitt?minen

Ohjaajien n?k?kulmasta on hyv? kiinnitt?? huomiota my?s seuraaviin teemoihin:

  • koulun sis?iseen tiedonkulkuun
  • ohjaajien mahdollisuuteen t?ydennyskoulutukseen
  • verkostoitumismahdollisuuksiin muiden koulujen ohjaajien kanssa
  • kehityskeskusteluiden s??nn?llisyyteen

On t?rke? huolehtia tiedonkulusta kaikkien koulun ammattiryhmien kesken. Ohjaajien osalta voidaan vahvistaa esimerkiksi vertaismentorointia, mik? palvelee my?s verkostoitumisessa. Ryhmi? vertaismentorointiin tarjotaan sek? opettajille ett? ohjaajille aina syyslukukauden alussa, mutta n?ihin mukaan l?hteminen edellytt?? my?s omaa aktiivisuutta ja asioiden selvitt?mist? l?hiesimiehen kanssa.

Sein?joella 20.1.2020 Jari Jaskari, perusopetusjohtaja

Lukuvuosi 2018-2019

Kev??n 2019 arviointikysely – Opetus ja opetusj?rjestelyt sek? k?ytt?ytymis- ja vuorovaikutustaidot

”Oppilaisiin liittyviss? asioissa tarvitaan kotien kasvatustukea. Yhdess? yhteisty?ll? toimien p??st??n parempiin tuloksiin. Oppilaiden on t?rke? oppia opiskelun tavoitteiden asettamista. Opettajien on t?rke? lis?t? oppilaiden ja kotien tietoisuutta arviointiperusteista sek? vahvistaa erilaisten opetusmenetelmien k?ytt?mist?. Opettajia pidet??n reiluina ja kouluilta toivotaan oppilaiden v?lisiin asioihin liittyen viestint?kanavien kehitt?mist?.”

Kev??n 2019 kyselyn tulokset on julkistettu koulujen tasolla kev??ll? 2019, ja tulosten julkinen kooste julkaistaan nyt uuden lukuvuoden alkaessa. Vastauksia kyselyyn saatiin hyvin. Vastaajina olivat kaikki perusopetuksen opettajat sek? vuosiluokkien 3,6 ja 8 oppilaat. Kyselyyn vastasi yhteens? 415 opettajaa, miss? on merkitt?v? nousu edelliseen vastaavaan kyselyyn verrattuna. On t?rke??, ett? arviointikyselyihin vastataan, koska n?in saamme tarvittavaa arviointitietoa. Oppilaiden kyselyyn vastasi 1917 oppilasta. Oppilaskyselyyn vastaaminen toteutetaan johdetusti, ja siksi oppilaiden kyselyn vastausprosentti on aina korkea. Kyselyn asteikko on 0-4. Tulos 0 ei ole mukana keskiarvon laskennassa. Silti on t?rke?? voida erikseen arvioida, miksi vastaaja ei osaa sanoa kysytyst? asiasta mit??n.

Opettajien kysely

Opettajien kysely tuo esille, ett? opetussuunnitelmauudistus on laajentanut oppilasarvioinnin muotoja. Esimerkiksi vertaisarviointia k?ytet??n aiempaa enemm?n, mutta arvioinnin muotojen kehitt?misess? on viel? teht?v??. Uusi opetussuunnitelma on tuonut arviointikeskustelut (oppilas ja vanhemmat) osaksi koulujen toimintakulttuuria, ja t?m?kin osaltaan muuttaa arviointikulttuuria. Edelliseen kyselyyn verrattuna oppilaat tekev?t aiempaa enemm?n itsearviointeja, ja oppilaiden ideoita hy?dynnet??n enemm?n opetuksessa. Kehitys kulkee oikeaan suuntaan.

Osa opettajista kokee, ett? he eiv?t ehdi auttaa oppilaitaan riitt?v?sti oppitunnin aikana. Suhtautuminen opetuksen eriytt?miseen vaihtelee, mutta eriytt?misen taidot voidaan n?hd? kyselyn perusteella yhten? kehitt?miskohteena, johon tulee suunnata koulutusresurssia. Opettajista suurin osa osallistuu hyvin t?ydennyskoulutuksiin. My?s pedagogisen johtamisen osaamista on t?rke? vahvistaa, ett? koulussa resurssit suunnataan tarpeen mukaisesti.

Oppilaisiin liittyviss? asioissa tarvitaan my?s kotien kasvatustukea. Oppilaiden itsen?isen ty?skentelyn taitoja tulee tukea sek? kotona ett? koulussa, ja kotien on t?rke? seurata, ett? oppilaat tekev?t kotil?ksyns?. Osa oppilaista ei tee l?ksyj??n s??nn?llisesti. Kyselyn tulosten mukaan opettajat neuvovat oppilaita tavoitteiden asettamisessa ja kertovat arviointiperusteistaan sek? oppilaille ett? kodeille. T?m? on ollut yhten? kehitt?misen kohteena perusopetuksessa ja sen kehitt?minen jatkuu my?s alkavana lukuvuotena. Kyselyn tulosten perusteella haastamme my?s koteja seuraamaan oppilaan kouluty?skentely? kotona.

K?ytt?ytymis- ja vuorovaikutustaitoja my?s kehitet??n osana kouluty?skentely?. Osa oppilaista tarvitsee tukea n?iss? taidoissa, mutta Yhdess? yhteisty?ll? –toimintamallin mukaan toimimalla on jo saatu tuloksia. Positiivista pedagogiikkaa edistet??n Sein?joen perusopetuksessa aktiivisesti. Ajatuksena on, ett? hyv?? lis?t??n hyv?ll?.

Oppilaskysely

Oppilaskyselyn perusteella valtaosalla oppilaista on tunne, ett? he saavat riitt?v?sti apua kouluty?skentelyyns?. Vertaisapua saa my?s toisilta oppilailta. Opettajilla on oppilaiden oppimiseen liittyen pedagoginen huoli, mik? on ymm?rrett?v??. Tavoitteiden asettelua oppilaiden kanssa on kuitenkin t?rke? harjoittaa ja kehitt??. Kyselyn perusteella kaikki oppilaat eiv?t osaa tai huomaa sit? tehd?. T?ss? tarvitaan opettajien tukea. Kun oppilas asettaa mahdollisimman selke?sti omat tavoitteensa, on niit? kohti my?s helpompi kulkea. Tavoitteen asettelun avulla my?s palautteen antaminen saa uutta sis?lt??, ja toiset oppilaat voivat antaa vertaisarviona palautetta edistymisest?. Tavoitteiden asettelua tarvitaan my?s muun el?m?n n?k?kulmasta, ja siksi sit? on t?rke? opetella koulussa. T?ss? on yksi keskeinen ohjauksen n?k?kulma.

Valtaosa oppilaista on saanut tietoa arviointiperusteista, mutta t?ss? on viel? kehitett?v??. Arviointiperusteiden avaaminen oppilaille ja huoltajille on t?rke??. Valtaosa oppilaista kokee saavansa opettajilta kannustusta koulussa, mutta on my?s oppilaita, jotka kokevat tilanteen toisin. Kannustuksen antaminen aina, kun se on mahdollista, on t?rke?? oppilaan koulumotivaation kannalta. Opettajia kuitenkin pidet??n reiluina. My?s kiusaamistilanteisiin puututaan oppilaiden n?k?kulmasta hyvin, mutta n?iss? asioissa voidaan olla viel? parempia. Kouluilla on hyv? mietti? huomaamattomia viestint?kanavia, ett? oppilaiden on helpompi nostaa muutosta vaativia tilanteita esille.

Avoimet palautteet

Kyselyn koosteessa on my?s avoimia palautteita yleiselle tasolle koostettuna. Opettajat esimerkiksi toivovat voivansa keskitty? perusty?h?n. Yhteiskunnan muuttuessa my?s perusty? muuttuu. T?m? koskee yhteiskuntaa laajemmin. Opettajilla on oppituntien lis?ksi muuta ty?aikaa, jolloin n?it? yhteiskunnan edellytt?mi? teht?vi? hoidetaan. Toki opetukseen liittyv?t haasteet ovat kasvaneet, mutta Sein?joella opetukseen varattua resurssia on hyvin. T?m? tuli ilmeiseksi my?s viime vuonna tehdyss? valtakunnallisessa kyselyss?. Vuorovaikutukseen liittyviin asioihin my?s toivotaan lis?? panostusta, ja t?ss?kin on mahdollista hy?dynt?? Yhdess? yhteisty?ll? –toimintamallia.

Oppilaiden avoimissa vastauksissa k?y ilmi, ett? oikeanlaisen osallisuuden vahvistamisessa on ty?t?. Vain noin puolet avoimista vastauksista ovat rakentavia ehdotuksia. Pidempi? v?litunteja toivotaan, ja t?m? onkin mahdollista koulup?iv?n rakennetta muuttamalla. Moni koulu on jo ottanut k?ytt??n pitk?n v?litunnin, jolloin my?s koulup?iv?n aikainen aktiivinen liikkuminen mahdollistuu. Opetukseen toivotaan vaihtelevia opetusmenetelmi?. T?m? toive on kohtuullinen ja oikeutettu.

Iso kiitos kaikille kyselyyn vastanneille,

Sein?joella 1.8.2019 Jari Jaskari, perusopetusjohtaja

Lukuvuosi 2017-2018

Kev??n 2018 arviointikysely – Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki, sek? oppimisymp?rist? ja sen turvallisuus

”Kehitett?v?? riitt??, sill? osa tuen muodoista vaatisi koulujen n?k?kulmasta palveluiden vahvempaa l?sn?oloa kouluissa. Koulun arki koetaan turvalliseksi ja pienill? toimenpiteill?kin voisi lis?t? koulupihan viihtyisyytt?.”

Tuohon ajatukseen voinee kiteytt?? kyselyn keskeiset tulokset.

Kev??n 2018 perusopetuksen arviointikyselyn tulokset ovat valmistuneet. Vastauksia saatiin hyvin. Opettajien vastaajam??r?t nousivat ilahduttavasti viime vuodesta. Vastauksia antoi 418 opettajaa. Oppilaista kyselyyn vastasi 2680 oppilasta, joista yl?koulun oppilaita oli 913. T?n? kev??n? vuorossa ovat olleet oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki sek? oppimisymp?rist? ja sen turvallisuus. Ensimm?inen kysely toteutettiin perusopetuksen opettajille, ja toinen kysely kohdistui sek? perusopetuksen opettajille ett? vuosiluokkien 4-7 sek? 9 oppilaille. Koulujen teht?v?n? on verrata omia tuloksiaan yhteiseen tulokseen, sek? k?sitell? kyselyn tuloksia koulussa. Koulujen toiminnan kehitt?misen kannalta on t?rke??, ett? tuloksia k?sitell??n koulussa.

Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuen kyselyn osalta voidaan nostaa esille seuraavia keskeisi? tuloksia:

  • Opettajien mielest? koulujen oppilashuoltoryhm?t/ kasvun ja oppimisen tuen ryhm?t toimivat hyvin.
  • Ns. tukipalveluiden osalta koetaan riitt?m?tt?myytt? suhteessa olemassa olevaan tarpeeseen, mm. psykologipalveluiden resursseihin kaivataan lis?yst?.
  • Yli 59 % vastaajista ovat siivouspalveluiden resurssien riitt?vyydest? joko t?ysin eri mielt? (yli 25 %) tai eri mielt? (yli 34 %). Palaute ei kohdistu henkil?st?n ty?ntekoon, vaan ty?ntekij?iden m??r??n.
  • Opettajat kokevat saavansa hyvin konsultaatioapua, mutta kolmasosan mielest? tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin pit?isi pysty? vastaamaan paremmin. Tulevaa lukuvuotta koskien erityispalveluiden koulukohtaisia resursseja onkin jo suunnitelmissa lis?tty.

Oppimisymp?rist? ja sen turvallisuus -kyselyn osalta voidaan nostaa esille seuraavia keskeisi? tuloksia:

  • Kouluruokailun yhteisten k?yt?nteiden kehitt?mist? on hyv? mietti? kouluilla. Kouluruokailu on my?s kasvatus- ja opetustilanne mahdollistaen k?yt?stapojen opettelua.
  • Erilaisissa luokkahuoneen ulkopuolisissa oppimisymp?rist?iss? opiskelua on hyv? vahvistaa edelleen.
  • Kouluilla on hyv? mietti?, miten ns. digilaitteita hy?dynnet??n tehokkaasti opetuksessa.
  • Ihmisten v?liset suhteet tulee olla jatkuvan kehitt?misen kohteena. Oppilaat ovat hyvin tietoisia, miten tulee menetell? n?hdess??n kiusaamista. Yhten? toimenpiteen? kouluilla otetaan my?s k?ytt??n Yhdess? yhteisty?ll? –toimintamalli. Tavoitteena on ennaltaehk?isyn vahvistaminen.
  • Kouluilla hallitaan hyvin h?t?- ja poistumistilanteet. Arvio on samansuuntainen sek? opettajilla ett? oppilailla.
  • Koulupihan viihtyisyytt? voi parantaa pienill?kin hankinnoilla.

Avoimia vastauksia ei julkaista julkisessa nettikoosteessa, mutta koosteessa on luettavissa joitakin n?k?kulmia nostoina. Varsinaiset avoimet vastaukset on tarkoitettu koulujen toiminnan sis?iseen kehitt?miseen.

Sein?joella 1.6.2018 Jari Jaskari, perusopetusjohtaja

ΑV天堂在线观看免费-无缓冲不卡无码AV在线观看