T?ss? osiossa k?sitell??n lyhyesti raskausajan tunteita, parisuhdetta ja vanhemmuuteen kasvamista. Lis?? tietoa aiheesta saa terveyskeskuspsykologin perhevalmennusluennolta.

Mieliala ja tunteet

Raskauden aikana tunteet ja mielialat vaihtelevat ja muuttuvat raskauden edetess?. Mielialan vaihtelut ovat normaaleja raskauden alussa, ja ne johtuvat hormonaalisista muutoksista. Tunteet saattavat vaihdella hyvinkin voimakkaasti eri tilanteissa. On normaalia, ett? my?s kumppanissa voi her?t? voimakkaita tunteita.

Heti raskauden alussa raskaustestin positiivinen tulos voi her?tt?? voimakkaita tunteita ja saattaa herkist?? molempia vanhempia. Raskauden alussa kiinnostus toisten odottajien kokemuksia kohtaan her?? ja yht?kki? voi huomata pohtivansa asioita lapsen tarpeet huomioivasta n?k?kulmasta.

On normaalia kokea my?s pelokkaita ajatuksia. Ajatus suuresta vastuusta ja sitoutumisesta lapsen kasvattamiseen saattaa pelottaa. Raskauden alussa my?s el?m?ntavat saattavat mietitytt??, ja usein raskaus onkin hyv? aika terveellisten el?m?ntapojen aloittamiselle. T?ytyy kuitenkin muistaa, ett? liika itsens? tarkkailu ja kontrolloiminen stressiin asti ei ole raskaudelle hyv?ksi, sill? odottajan voimakas psyykkinen kuormittuminen altistaa istukan kautta ?idin stressihormonille my?s siki?n ja voi siten vaikuttaa lapsen kehittyv??n keskushermostoon.

Vaikka tunteet myllert?v?t v?lill? runsaastikin, pikkuhiljaa raskauden tila muuttuu todellisemmaksi ja ajatukset k??ntyv?t luontevasti yh? enemm?n ja enemm?n syntyv??n lapseen. El?m?n painopiste herk?sti ik??n kuin k??ntyykin sis??np?in ja siirtyy lapseen. Kiinnostus ulkomaailmaan voi v?henty? ja perheen ulkopuoliset suhteet voivat j??d? toisarvoisiksi. Molempien vanhempien n?k?kulma omiin vanhempiin voi muuttua ja suhde heihin saattaa jopa vahvistua.  Naisen muuttuva keho konkretisoi raskautta molemmille vanhemmille. Varhaista vuorovaikutusta vauvaa kohtaan voi harjoitella esimerkiksi vatsan silittelyll?, vauvan liikkeiden havainnoinnilla, vauvalle juttelulla ja lauleskelulla.

Raskauden loppupuolella on luontaista, ett? ajatukset k??ntyv?t enemm?n synnytykseen ja uudenlaiseen arkeen. Syntym?n l?hestymiseen voi liitty? hyvinkin sekavia tunteita, toisaalta sit? voi odottaa malttamattomasti, mutta toisaalta se voi my?s pelottaa. Pelkoa voi helpottaa synnytyksen kulkuun perehtyminen ja keskusteleminen mielt? painavista asioista. Mik?li pelko kuitenkin muuttuu jokap?iv?iseksi ja muuta el?m?? hallitsevaksi, on syyt? ottaa se heti puheeksi oman terveydenhoitajan kanssa.

T?rkeint? on, ett? huolehtii omasta hyvinvoinnista. Jos jokin asia painaa mielt?, omista tuntemuksista t?ytyy kertoa neuvolak?ynnill?. Asian kanssa ei saa j??d? yksin, sill? apua on aina saatavilla!

Parisuhde ja seksuaalisuus

Vanhemmuus ja parisuhde kulkevat k?si k?dess?. Vauvan syntym? voi olla iso muutos, mutta my?s mahdollisuus uudenlaiseen ja rikkaampaan parisuhteeseen. Lapsen syntym?n j?lkeen vanhempien haasteena on kyet? muodostamaan kahden henkil?n suhteesta v?hint??n kolmen henkil?n suhde, jossa my?s parisuhde otetaan huomioon. Raskausaikana ja lapsen syntym?n j?lkeen on t?rke?? muistaa hoitaa my?s parisuhdetta.

Tuntuuko kuitenkin, ett? parisuhde on j??nyt vanhemmuuden alle?
Sen voi testata t??lt?.
Onko parisuhteessa ongelmia? Olisivatko neuvot tarpeen? Parisuhde chat auttaa.

Seksuaalisuus lujittaa parisuhdetta my?s raskausaikana. Raskaus ei yleens? aseta rajoituksia seksuaaliel?m?lle, jos raskaus on edennyt normaalisti.

Alkuraskaus voi olla naiselle hyvinkin voimakasta tunnemyllerryst?, ja naisen kiinnostus seksuaaliseen kanssak?ymiseen voi v?henty?. Fyysisin? oireina esimerkiksi pahoinvointi, v?symys ja aristavat rinnat voivat v?hent?? naisen seksuaalista halukkuutta. Vaikka yhdynt?halukkuus t?ss? raskauden vaiheessa v?henisikin, on kumppanin hyv? muistaa, ett? raskaana oleva nainen voi kaivata runsaasti hellyytt? ja huomiota.

Alkuraskauden oireiden v?hentymisen j?lkeen ja lantion alueen verekkyyden lis??ntymisen my?t? genitaalialueiden herkkyys sek? kostuminen lis??ntyv?t ja seksuaalinen halu ja mielihyv?n kokemukset voivat voimistua. Kauniisti py?ristyv? vatsa ja kasvaneet rinnat voivat saada naisen tuntemaan itsens? entist? seksuaalisemmaksi. Raskauden edetess? yhdynt?asentoja voi olla tarpeen muuttaa kasvavan vatsan vuoksi.

Ei ole ep?tavallista, ett? joskus my?s kumppanin seksuaalinen halukkuus voi v?henty? jossain raskauden vaiheessa. Kumppania voi h?mment?? raskaana olevan naisen seksuaalisuudessa tapahtuvat muutokset. Kumppani voi nauttia raskaana olevan naisen lis??ntyneest? seksuaalisesta halusta tai kokea sen uhkaavana, jopa niin, ett? se saattaa aiheuttaa h?nelle seksuaalisia ongelmia. On t?rke?? ottaa aina asiat puheeksi ja keskustella yhdess? molempien mieltymyksist?.

Loppuraskaudessa raskaana olevan naisen v?symys ja fyysinen k?mpelyys voi laskea seksuaalista halukkuutta. Usein kuitenkin muun hyv?ilyn ja hellyyden tarve kasvaa. Yhdynt?asennot loppuraskaudessa on hyv? valita niin, ettei kohtuun kohdistu liikaa painoa. On hyv? muistaa, ett? seksuaalisuus on muutakin kuin yhdynt??. Seksuaalista mielihyv?? voi saavuttaa monella eri tavalla.

T?ll? testill? voi kartoittaa suhteen seksiel?m?n ja l?heisyyden tilannetta juuri t?ll? hetkell?.  

Vanhemmuus

Moni vanhempi oppii vanhemmuuteen lapsen syntym?n my?t?. Kaikki vanhemmat tarvitsevat tukea vanhemmaksi kasvamiseen, vanhempana toimimiseen ja lapsen kasvattamiseen. Ensimm?isen lapsen odotusaika ja syntym? ovat merkitt?v? muutos vanhemmille. Puolisojen on kasvettava vanhemmiksi ja sitouduttava vanhemmuuteen.

Raskauden alussa puolisoiden kannattaisi keskustella kesken??n omista lapsuudenkokemuksistaan, erilaisista vanhemmuuteen liittyvist? mielikuvistaan, odotuksistaan, toiveistaan ja peloistaan. My?s puolisoiden arjen ty?njako muuttuu ja vaatii pohtimista. Pulmat selvi?v?t usein puhumalla.

Naisen muuttumista ?idiksi auttaa hormonitoiminta. Kumppanin kasvaminen vanhemmaksi riippuu paljon siit?, miten h?n itse suhtautuu vanhemmuuteensa. Lapsi tulee todeksi kumppanille kuitenkin hyvin eri tavalla kuin ?idille: monelle uusi el?m?nvaihe konkretisoituu vasta vauvan syntym?n j?lkeen.

Vanhempana ei tarvitse eik? edes voi olla aina t?ydellinen; riitt?v?n hyv? on tarpeeksi.

ΑV天堂在线观看免费-无缓冲不卡无码AV在线观看